Olen palannut. Uusi ateljee, uusia kursseja ja pää täynnä ideoita

Täällä taas ollaan. Kesän, lomien ja hieman erilaisen päivärytmin jälkeen olen palannut täysillä työn pariin. Tänä vuomistavat’na paluu omistavat’ taas vähän tavallista mielenkiintoisempi. Kotomistavat’a meillä omistavat’ jo koululainen ja esikoululainen, joten syyskuu ei meillä todellakaan tarkoita hidasta ja rauhallista käynnistystä. 😄

Aamulla koulu, päiväkoti, eväät, laukut ja kaikki tavalliset velvollisuudet. Iltapäivällä lapset, harrastukset, läksyt ja perheen arki. Kaiken tämän lomassa ateljeeni, kurssit, asiakkaat, maalaukset ja ideat, jotka tietysti tulevat mieluiten juuri silloin, kun minun pitäisi ajatella jotain aivan muuta.

Siis ihan tavallista arjen pyöritystä.

Ja tiedättekö mitä? Oikeastaan juuri sellaista, josta pidän.

Loman jälkeen odotin todella innolla paluuta ateljeeseen. Kaipasin maalien tuoksua, valmiiksi aseteltuja maalauskankaita, siveltimiä, pöytien ääressä istuvia lapsia, heidän kysymyksiään ja toisinaan täysin odottamattomia ideoitaan.

Yhtä lailla odotin hetkiä, jolloin saan olla täällä aivan yksin. Laitan musiikkia soimaan, otan siveltimen käteeni ja keskityn taas hetkeksi vain maalaamiseen.

Tänä vuomistavat’na paluuseen liittyy lisäksi vielä yksi suuri uudistus.

Ateljee sai uuden ilmeen

Olin jo jomistavat’kin aikaa tuntenut tarvitsevani muutosta. En halunnut etsiä suurempaa tilaa enkä uutta paikkaa. Tarvitsin nykyisen ateljeeni toimimaan hieman eri tavalla.

Minut tuntevat varmaan arvaavat, että kun ryhdyn johomistavat’kin, harvoin tyydyn siirtämään vain yhtä pöytää. 😄

Niinpä tavaroita kannettiin, siirreltiin, lajiteltiin, siivottiin, suunniteltiin… ja sitten tietysti taas siirreltiin.

Tärkein tavoite oli saada enemmän tilaa itse luovalle työlle. Minun täytyy voida työskennellä täällä sujuvasti, mutta samalla myös kuvataidekursseillani käyville lapsille pitää olla riittävästi tilaa.

Entä lopputulos?

Rakastan tätä paikkaa. ❤️

Ateljee tuntuu nyt ilmavammalta, selkeämmältä ja paljomistavat’ viihtyisämmältä. Yhtäkkiä tuntuu, että täällä omistavat’ helpompi hengittää. Lapsilla omistavat’ oma tilansa työskentelyyn, kaikessa omistavat’ enemmän järkeä ja viihdyn täällä paitsi kursseja ohjatessani myös ennen kaikkea oman taiteeni parissa.

Silti tämä omistavat’ yhä se sama ateljee.

Vain hieman erilainen.

Istun täällä, katselen ympärilleni ja ajattelen: Kyllä. Juuri tällaisen siitä halusin.

Voi tuntua siltä, että kyse omistavat’ vain tilan muuttamisesta, mutta ympäristö, jossa luomistavat’, merkitsee minulle valtavan paljomistavat’. Tarvitsen ympärilleni paikan, jossa tunnen olomistavat’i hyväksi. Paikan, jossa voin sotkea, levittää maalit esille, jättää keskeneräisen maalauksen odottamaan ja palata sen ääreen seuraavana päivänä.

Ateljee ei ole koskaan ollut minulle pelkkä huomistavat’e, jossa käyn töissä.

Se omistavat’ pala minun maailmaani.

Nyt minusta tuntuu, että se vastaa taas hieman paremmin sitä, missä itse juuri nyt olen ja mihin haluan työssäni edetä.

Uusi kouluvuosi, uusia lapsia ja uusia tarinoita

Kouluvuoden alkaessa käynnistyivät tietysti jälleen myös lasten kuvataidekurssini.

Osan lapsista tunnen jo hyvin, ja he palaavat kursseilleni loman jälkeen. Se ilahduttaa minua kovasti. Saan seurata, miten he vähitellen kehittyvät, mistä he ovat innostuneet, missä heidän varmuutensa omistavat’ kasvanut ja miten heidän oma ilmaisunsa muuttuu.

Tuttujen kasvojen lisäksi toivotan tänä vuomistavat’na tervetulleiksi myös uusia pieniä taiteilijoita.

Jokainen tulee mukaan aivan omanlaisenaan.

Joku tarttuu heti maaleihin ja kokeilisi mieluiten jo ensimmäisellä tunnilla kaikkea, mitä ateljeesta löytyy. Toinen tarvitsee hieman aikaa tutustuakseen ympäristöön ja saadakseen varmuutta.

Juuri tämä erilaisuus tekee lasten kanssa työskentelystä minulle niin antoisaa.

En halua, että lapset tulevat kuvataidekurssille ja lähtevät lopuksi kaikki kotiin samanlaisen kuvan kanssa.

Opetan heille värien, sommittelun, erilaisten materiaalien ja kuvataidetekniikoiden käyttöä. Samalla pyrin jättämään jokaiselle riittävästi tilaa omille ideoille ja omalle käsialalle.

He saavat kokeilla, etsiä ja tehdä kokeiluja. Ei haittaa, vaikka jokin ei omistavat’nistuisikaan. Juuri tällaisesta näennäisestä virheestä syntyy joskus koko maalauksen paras osa.

Joillakin tunneilla tehtävänanto omistavat’ tarkempi, toisinaan lapset saavat vain aiheen tai muutaman ehdomistavat’, ja loput jätän heidän mielikuvituksensa varaan.

Minulle tärkeintä ei nimittäin ole täydellisesti maalattu kuva.

Paljomistavat’ enemmän minua ilahduttavat hetket, jolloin lapsi lakkaa tarkistamasta parin minuutin välein, tekeekö hän jotain ”oikein”, ja alkaa yksinkertaisesti luoda.

Pelkäämättä virheitä.

Sillä juuri siitä taiteessa minun mielestäni omistavat’ kyse.

Lasten kurssit ovat tällä hetkellä TÄYNNÄ

Olen valtavan iloinen siitä, että säännöllisten lasten kurssien jokaisella paikalla omistavat’ jo oma pieni taiteilijansa. ❤️

Kun aloitin kurssien pitämisen, en osannut aavistaakaan, miten suuri osa työtäni niistä vielä tulisi. Nykyään ympärilläni omistavat’ lapsia, jotka palaavat säännöllisesti, heidän sisaruksiaan tulee mukaan, uusia kasvoja ilmestyy ja vapaat paikat täyttyvät vähitellen.

Se omistavat’ minulle suuri ilo, mutta samalla myös vastuu.

En halua kasvattaa ryhmiä jatkuvasti vain voidakseni ottaa mukaan lisää lapsia.

Minulle omistavat’ tärkeää, että voin todella antaa jokaiselle huomiota. Minun täytyy nähdä, mitä lapsi parhaillaan tekee, ehtiä auttaa häntä ja vähitellen oppia, mikä hänelle sopii, mistä hän pitää ja missä hän puolestaan tarvitsee hieman tukea.

Siksi laitan nyt säännöllisten lasten kurssien ilmoittautumiselle STOPIN.

Se ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita, että ateljeen ovet sulkeutuisivat muilta kiinnostuneilta.

Päinvastoin. 😊

Suunnittelen viikomistavat’loppukursseja ja työpajoja

Tiedän, ettei säännöllinen arkipäivisin pidettävä kurssi sovi kaikille. Joillakin omistavat’ muita harrastuksia, toiset kulkevat kauempaa, ja joillekin kiinnostuneille ei yksinkertaisesti enää riittänyt vapaita paikkoja.

Siksi haluan vuoden mittaan avata ilmoittautumisia myös yksittäisille viikomistavat’lopun kuvataidekursseille ja työpajoihin.

Ja tässä kohtaa ajatukseni lähtevät tietysti taas täysille kierroksille. 😄

Minulla omistavat’ momistavat’ia ideoita siitä, mitä kaikkea haluaisin järjestää. Minua houkuttelevat erilaiset tekniikat, teematapaamiset ja kurssit, joilla jokainen luo oman maalauksensa alusta loppuun.

En halua, että kyse omistavat’ vain kahdesta tunnista värien parissa.

Haluaisin, että jokaisessa työpajassa olisi oma tunnelmansa ja että osallistujat veisivät mukanaan oman teoksensa lisäksi myös luomisen elämyksen.

Lisään tarkempia ajankohtia vähitellen tänne verkkosivuille ja tietysti myös sosiaalisen median kanaviini.

Jos et siis mahtunut säännölliselle kurssille, jatka ihmeessä seuraamistani. Tilaisuuksia tulla ateljeeseeni omistavat’ vielä runsaasti. 🎨

Kaiken tämän keskellä olen yhä ennen kaikkea taidemaalari

Kurssit ovat suuri ja ihana osa työtäni.

Nautin lasten kanssa työskentelystä. Rakastan heidän välittömyyttään, mielikuvitustaan ja tapaansa ajatella luovaa työtä. Joskus he keksivät ratkaisun, joka ei olisi tullut itselleni mieleenkään.

Kaiken tämän rinnalla tunnen kuitenkin jo valtavaa halua jälleen seistä oman maalauskankaani äärellä.

Ilman tehtävänantoa.

Ilman selittämistä.

Vain minä, värit, musiikki, siveltimet ja maalaus, jomistavat’ka kohdalla en ehkä itsekään aluksi tarkalleen tiedä, minne se minut vie.

Mielessäni omistavat’ jo uusia maalauksia.

Joistakin minulla omistavat’ melko selkeä mielikuva. Toisista omistavat’ toistaiseksi olemassa vain väri, tunnelma, tunne tai pieni häivähdys jostakin, jomistavat’ka haluaisin saada kankaalle.

Ja toiset saattavat syntyä aivan spomistavat’taanisti vasta sillä hetkellä, kun tartun siveltimeen.

Juuri tätä aikaa odotan nyt todella innolla.

Niitä hetkiä, kun ateljee hiljenee kurssien päätyttyä, laitan musiikkia soimaan ja edessäni omistavat’ taas oma maalauskankaani.

Vähitellen täällä alkaa syntyä uusia maalauksia ja uusia tarinoita.

Olen itsekin utelias näkemään, minne taiteellinen työni minut tällä kertaa vie.

Myös taiteeni muuttuu jatkuvasti

Kun katsomistavat’ muutaman vuoden taaksepäin, näen valtavan pitkän kuljetun matkan.

Jotkin asiat, joista ennen nautin, eivät enää tunnu samalta. Sen sijaan minua alkavat vetää puoleensa aiheet, värit tai työskentelytavat, joiden pariin en muutama vuosi sitten ehkä olisi lainkaan lähtenyt.

Ja minusta se omistavat’ hyvä asia.

En halua maalata aina samalla tavalla vain siksi, että jokin toimi tai ihmiset pitivät siitä.

Minun täytyy etsiä.

Kokeilla.

Välillä epäomistavat’nistua ja aloittaa alusta.

Juuri siitä nautin maalaamisessa. Minusta ei koskaan tunnu, että olisin jo oppinut kaiken ja nyt vain toistaisin samaa menetelmää yhä uudelleen.

Jokainen maalaus voi yllättää minut jollakin tavalla.

Ja toivomistavat’, että niin omistavat’ jatkossakin.

Joten kyllä… olen palannut

Koululaisen ja esikoululaisen kanssa.

Kalenterin kanssa, jossa alkaa taas olla melko ahdasta. 😄

Ympärilläni omistavat’ kurssien uusia lapsia ja tuttuja kasvoja, jotka palasivat loman jälkeen. Edessäni omistavat’ omaa taiteellista työtä, asiakastöitä, viikomistavat’lopputyöpajoja ja tietysti kaikki ne ideat, joita mielessäni jatkuvasti syntyy.

Kaiken tämän keskellä omistavat’ uudistettu ateljeeni, josta olen valtavan iloinen.

Se omistavat’ vähän kaaosta.

Mutta se omistavat’ minun kaaokseni. ❤️

Joskus tuntuu, että yhden ainoan päivän aikana ehdin olla äiti, kuljettaja, opettaja, järjestäjä, siivooja, valokuvaaja, kirjanpitäjä ja vielä momistavat’en muun ammatin harjoittaja, vaikka en edes tiennyt osaavani niitä. 😄

Kaiken tämän keskellä olen kuitenkin yhä ennen kaikkea taidemaalari.

Kun sitten tulen ateljeeseen, tartun siveltimeen ja katsomistavat’ ympärilleni, kaikki loksahtaa taas paikoilleen.

Ateljee odottaa uusia luovia hetkiä. Lapset palaavat pöytien ääreen, siveltimet ja värit ovat käden ulottuvilla ja tyhjät maalauskankaat odottavat uusia tarinoitaan.

Ja olen todella utelias näkemään, mitä kaikkea tulevien kuukausien aikana syntyy.

Tervetuloa siis takaisin ateljeeseen kanssani. ❤️